(Ote kirjasta Silence Your Mind, Ramesh Manocha, 2013)
”Tunnen hiljaisuuden salaisuuden … Jos me levottomat sielut ymmärtäisimme hiljaisuuden tärkeyden, puolet maailman ongelmista olisi ratkaistu.” – Mohandas K. Gandhi
Vuonna 1947 Intia saavutti itsenäisyyden Britannian vallasta ampumatta yhtäkään laukausta. Huolimatta Britannian valtavasta sotilaallisesta ja taloudellisesta ylivertaisuudesta, Intia saavutti itsenäisyyden strategialla, jota kutsuttiin termillä väkivallaton kieltäytyminen yhteistyöstä. Eräs idealisti teki tästä strategiasta poliittisen vallankumouksen ja tuli tunnetuksi nimellä Mahatma Gandhi.
Gandhi kertoi ainutlaatuisen inspiraation ja moraalisen voiman lähteestään seuraavasti:
”Minun kaltaiselleni totuuden etsijälle hiljaisuus on suuri apu. Hiljaisuudessa sielu näkee oman tiensä selkeästi ja kaikesta, joka muutoin voisi olla vaikea ymmärtää tai joka tulisi väärinymmärretyksi, tulee kristallin kirkasta.”
Gandhi kehotti myös muita etsimään hiljaisuutta sanoen:
”Kuuntele suuren hiljaisuuden ääntä sisimmässäsi. Jos olemme valmiita kuuntelemaan, Jumalainen radio soi aina sisällämme, mutta ilman hiljaisuutta, sitä ei voi kuulla.”
Tapa, jolla Gandhi kuvaa hiljaisuutta, on sama, jolla meditaatio on ymmärretty Intiassa jo tuhansia vuosia – Kyse on pohjimmiltaan mielen hiljaisuuden kokemuksesta.
Verrataan Gandhin kuvausta Queenslandin koulun oppilaiden kokemuksiin, kun he olivat käyneet koulussa järjestetyn Sahaja Yoga -meditaatiokurssin. Lasten ja heidän vanhempiensa luvalla kirjattiin seuraavia oppilaiden kuvauksia meditaatiosta:
Tutkija: Mitä sinä koit tapahtuvan sisälläsi?
14-vuotias poika: Tuota, minusta tuli hiljainen, enkä ajatellut mitään.
Tutkija: Miltä se sai sinut tuntemaan sisälläsi?
14-vuotias poika: Rentoutuneelta.
Eräs 13-vuotias poika kertoi: ”Koin täydellisen hiljaisuuden. Iso osa ajatuksistani meni pois ja, joo, pystyn keskittymään paljon paremmin.”
15-vuotias poika kuvasi kokemusta seuraavasti: ”Minä ikään kuin rauhoituin, niin kuin sanoit, lopeta ajatukset, päässäni menevät ajatukset loppuivat, ja tuli ikään kuin vaan tyhjä, ja se sillä tavoin rentoutti minun kehon.”
8-vuotiaan tytön ilmaus on myös hyvin kuvaava: ”Ajatella, ettei ajattele”.
Sekä Gandhi, että nämä australialaiset lapset kuvaavat samaa ilmiötä: tavanomaisen ajattelun taukoamista ja mielen hiljaisuuden kokemusta. Mielen hiljaisuuden kuvauksia löytyy viisi tuhatta vuotta vanhoista kirjoituksista lähtien aina tähän päivään saakka, kun tietää mitä etsii.
Mielen hiljaisuuden käsitteen alkuperä
Mielen hiljaisuus on ilmiö, jota on kuvattu eri tavoilla ja eri yhteyksissä kaikissa kulttuureissa kautta historian.
Me emme ole ajatukset, emmekä ole mielemme, joka tuottaa ajatuksia. Itse asiassa olemme jotakin paljon syvempää, jonka voi kokonaisuudessaan löytää mielen hiljaisuuden tilasta. Mielen hiljaisuudesta tulee ikkuna, jonka kautta voi kehittää ymmärrystä itsestä ja ympäröivästä maailmasta.
Vanha taolainen meditaatioteksti, ”Kultaisen kukan salaisuus”, kuvaa asiaa yksinkertaisesti: ”Kaikki menetelmät päättyvät hiljaisuuteen”.
Idän kulttuurit, etenkin Intiassa, ovatkin todella tunnistaneet mielen hiljaisuuden tärkeyden ja ovat järjestelmällisesti pyrkineet löytämään tapoja kehittää sitä. Tämän pyrkimyksen tuloksena ovat syntyneet yogan ja meditaation käsitteet.
Ajattelun arkkitehtuuri
Seuraavassa esitetty kuvaus ajatusprosessista on yksi tapa ymmärtää ajattelun, ajatuksettomuuden ja meditaation käsitteitä.
Jokainen kuvan 1 aalto kuvaa ajatusta, ja aaltojen sarja kuvaa ajatusvirtaa – sitä jatkuvaa mielen yksinpuhelua, joka tapahtuu päässämme koko päivän, joka päivä. Kun yksi aaltojen sarja menee ohi, uusi seuraa välittömästi perässä. Usein ajatukset ovat niin tiheässä, että emme havaitse lainkaan taukoa niiden välillä, vaan ainoastaan jatkuvaa ajatusten virtaa. Ajatusvirran nopeus vaihtelee kuitenkin päivän mittaan mielentilasta riippuen.
Kokeile seuraavaa harjoitusta: Sulje silmäsi. Älä kiinnitä huomiota ajatusten sisältöön vaan tarkkaile ajatusvirran nopeutta. Kun ajatustoimintamme on ”tavanomaisella” tasolla, useimmat meistä kokevat ”mielen keskustelun” jatkuvana taustahälynä. Tämä on ajatusten virta, joka seuraa meitä kaikkialle ja usein vie huomiomme pois siitä, mitä olemme parhaillaan tekemässä. Joskus ajatusten virta saattaa jopa pitää meitä hereillä yöllä.
Ajatusten virta edustaa sisäisen yksinpuhelumme ”tyhjäkäyntinopeutta”. Psykologit kutsuvat sitä ”itseen kohdistuvaksi puheeksi” (eng. ”self talk”). Jotkut asiantuntijat arvioivat sen nopeudeksi 300–1000 ajatusta minuutissa silloin, kun tarkkailemme ja prosessoimme ympäristömme tapahtumia. Jotkut ihmiset ovat varsin kiintyneitä tähän taustahälyyn, sillä se on viihdyttävää ja antaa jotakin sisältöä mielelle silloin, kun olemme tylsistyneitä ja ei ole muutakaan tekemistä. Mielen yksinpuhelu on ympäröinyt meitä niin kauan, että saatamme tuntea olevamme hukassa ilman sitä.
Kun olemme kiireisiä ja teemme useita asioita samanaikaisesti, myös mielestä tulee nopeampi, ja se tuottaa ajatuksia tavallista nopeammin (kuva 2). Nämä kiireiset ajatukset auttavat meitä listaamaan asioita, joita meidän on tehtävä, mutta usein ne voivat myös olla tarpeettomia ja häiritseviä.
Kun olemme stressaantuneita tai huolissamme, useimmat meistä saattavat havaita, että ajatusten määrä ja nopeus kasvavat dramaattisesti. Tämä pohdiskelu ei vain valvota yöllä, vaan se myös vie huomiomme pois olennaisista asioista ja vääristää usein koko havaintomaailmamme, koska se värittää kaiken elämäämme liittyvän pessimistisellä sävyllä.
Joskus, äärimmäisessä tilassa, voi tulla tuntemus, että mielemme laukkaa valtavalla nopeudella, kuten on havainnollistettu alla olevassa kuvassa 3.
Monet mielenterveysongelmista kärsineet ovat kuvanneet, että sairauden puhkeamiseen on liittynyt loputon negatiivisten, levottomien tai jopa järjettömien ajatusten virta. Psykoosissa ja muissa äärimmäisissä mielenterveyshäiriöissä ilmenevä ajatusten virta voi olla niin kiivas, että sen hallitsemisesta tulee ylivoimaisen vaikeaa.
Ajatusten virran hidastuminen
Rentoutuessa ajatustemme virta hidastuu. Tämä voi tapahtua rentoutusharjoituksen avulla, musiikkia kuunnellessa tai vaikka hyvän ruoan ja lomailun merkeissä. Rentoutumisen fyysisenä seurauksena aivojen sähköiset ja kemialliset reaktiot vähenevät. Näin rentoutuminen mahdollistaa ajattelun hidastumisen. Esimerkiksi lomaa viettäessä vältetään asiat, jotka normaalisti laukaisevat ajatusketjuja. Tämä antaa mielelle mahdollisuuden levätä ja ajatustoiminta hidastuu entisestään.
Alkoholin, rauhoittavien lääkkeiden tai aivotoimintoja hidastavien huumausaineiden, kuten kannabiksen, käyttö voi kemiallisesti hidastaa ajatustoimintaa vieläkin enemmän. Vaikka kemiallinen ajatustoiminnan vähentäminen on vaikutukseltaan hetkellistä, se voi, ikävä kyllä, aiheuttaa pidempiaikaista haittaa tai pysyvää vahinkoa aivoille.
Kun ajatusaallot hidastuvat (kuva 4), olemme rentoutuneempia ja tästä on seurauksena hyvän olon tunne. Myös tutkimukset ovat osoittaneet, että hitaampi ajatustoiminta on vahvasti yhteydessä kohentuneeseen mielialaan.
Olet saattanut huomata, että vaikka ajattelusi hidastuu rentoutuessa, se kuitenkin yhä jatkuu. Ajatusten ketjuun ei siis synny taukoja, vaikka niiden luonne muuttuu verkkaisemmaksi. Kuitenkin ajatusten rauhoittuminen meditaatiossa saattaa auttaa löytämään myöhemmin myös tauon ajatusten väliltä.
Kun ajattelemme kiivaasti stressin tai yleisen kiireentunteen takia, meidän ei ole usein edes mahdollista havaita yksittäistä ajatusta, ennen kuin seuraava ajatus valtaa jo mielen. Kun ajattelu hidastuu ja rentoutuu, on helpompi havaita ajatuksen ensin nousevan ja sitten laskevan ennen seuraavan ajatuksen ilmaantumista.
Ikivanhan meditaation perinteen mukaan kahden ajatuksen välillä on aina hyvin pieni tauko. Tätä taukoa on pyritty pidentämään meditaation avulla, sillä meditatiivinen tila on juuri tässä tauossa. Meditatiivinen, ajatukseton tila ei kuitenkaan ole ajatustoiminnan, ajattelukyvyn tai ajatusten hallinnan puutetta. Tämä tauko ajatusten välillä on tila, josta mielen hiljaisuus löytyy. Sitä kehittämällä meditaation kokemus syvenee.
Näin ollen ensimmäinen askel kohti meditaatiota on ajatusten hidastuminen, niin että voimme erottaa yksittäiset ajatukset toisistaan ja niiden välillä olevan mahdollisen tauon. Tämä yhteinen piirre meditaation ja rentoutumisen välillä on luultavasti syy siihen, että monet länsimaiset tutkijat ovat tulkinneet näiden kahden asian olevan yksi ja sama ilmiö. Seuraava vaihe kohti meditaation tilaa erottaa kuitenkin meditaation rentoutumisesta.
Meditaatiossa ajatusten hidastumisen jälkeen ajatusten välinen tauko pitenee laajemmaksi kuin ajatukset itse. Kun tauko pitenee, voimme havaita muutaman ajatuksen, joita seuraa lyhyt tauko ilman ajatuksia ja sitten jälleen muutama ajatus ja niin edelleen (kuva 5).
Harjoitettuasi meditaatiota enemmän, voit havaita vain yksittäisiä ajatuksia, joiden välillä on selvästi pidempi tauko (kuva 6). Hiljalleen ajatusten väli pitenee niin paljon, että ajatuksia ei ole enää lainkaan.
Kun ajatukset vähenevät niin paljon, että ne häviävät kokonaan, lepäämme ajatusten välissä olevassa hiljaisuudessa (kuva 7). Tästä huolimatta olemme silti täysin valppaita ja toimintakykyisiä. Mielen hiljaisuuden kokemus syntyy tästä ajatusvirran taukoamisesta ja se on samalla todellisen meditaation tilan määritelmä ikivanhassa meditaation perinteessä. Sanskriitin kielinen termi tälle tilalle on nirvichara samadhi, eli ”ajatukseton tietoisuus”.
—
Tämä ote Silence Your Mind -kirjasta julkaistaan kirjoittajan luvalla. Kirjoittaja on australialainen lääkäri ja lääketieteen tohtori Ramesh Manocha, joka on tutkinut laajasti Sahaja Yoga -meditaatiota ja sen vaikutuksia. Kirjoittaja käyttää kirjasta saamansa tuoton Sahaja Yoga -meditaatiota koskeviin jatkotutkimuksiin. Kirjaa ei ole toistaiseksi käännetty kokonaisuudessaan suomeksi, mutta se on saatavilla englanninkielisenä esimerkiksi Amazon-verkkokaupasta.
Tästä voit jakaa tekstin somessa:
Pääsivulla on ohjattu harjoitus ja linkit muuhun materiaaliin.
