(Stressi ja meditaatio. Ote kirjasta Silence Your Mind, 2013)
”1900-luku on kaiken muun lisäksi metelin aikakausi – Fyysisen metelin, mielen metelin ja halujen metelin.” – Aldous Huxley
Enemmistö amerikkalaisista, luultavasti maailman varakkaimmista ihmisistä, kärsii jatkuvasti melko voimakkaasta tai voimakkaasta stressistä. Tämä selviää kyselytutkimuksesta, jonka Amerikan Psykologinen yhdistys teki vuonna 2010. Pääasialliseksi stressin aiheuttajaksi vastaajat nimeisivät raha- ja työasiat. Tämä saattaa selittää myös amerikkalaisten heikon menestyksen vuonna 2012 tehdyssä Gallup World Poll -tutkimuksessa, jossa arvioitiin eri kansojen onnellisuustasoa.
Vauraan ja pitkälle kehittyneen USA:n asukkaat olivat tutkimuksen mukaan yhtä onnellisia kuin asukkaat paljon köyhemmässä ja vähemmän kehittyneessä Costa Ricassa, jossa keskimääräinen palkka on vain yksi neljäsosa yhdysvaltalaisen palkasta.
On myös yllättävää, että Japanin ja Singaporen asukkaat – jotka elävät maailman kärjessä kehityksen, vaurauden ja tulojen tasolla mitattuna – ovat itse asiassa vähemmän onnellisia kuin Costa Rican asukkaat.
Stressi ei ole vain epämukava tunne. Moderni tieteellinen tutkimus osoittaa sen olevan pikemminkin myrkyllinen mielentila. Tutkijat ovat havainneet stressin vaikuttavan suuresti monien nykyään yleisten sairauksien syntyyn. Tällaisia ovat esimerkiksi sydänsairaudet, kohonnut verenpaine, liikalihavuus, diabetes, masennus ja syöpä.
Stressin on todettu voimistavan sairauksien oireita ja olevan osasyynä tai jopa pääasiallisena syynä sairauksien synnyssä. Merkittävä virstanpylväs alan tutkimuksessa on hiljattain valmistunut Lontoon yliopiston tekemä, kaksikymmentä vuotta kestänyt tutkimus. Se osoittaa, että hoitamaton stressi on suurempi syöpä- ja sydänsairausriski, kuin tupakointi tai runsaasti kolesterolia sisältävä ruokavalio.
Stessiepidemia
Nähdessämme stressiaallon nousevan kehittyneissä valtioissa, tulisi kysyä, miten olemme päätyneet tähän tilanteeseen ja mitä voimme tehdä sille. Monet asiantuntijat uskovat, että syynä on nykyinen elämäntyyli, joka saa meidät juoksemaan paineiden ja ylitöiden oravanpyörässä, jotta voisimme maksaa kasvavat elinkustannukset ja pitää yllä vaativaa elämäntapaamme.
Markkinavoimien ja kulutusyhteiskunnan koneistosta – joka aikaisemmin on ollut toimiva lääke köyhyyden ja materiaalisen puutteen aiheuttamaan stressiin – on tullut hyvinvointivaltioiden terveysriski. Tämän seurauksena, kaikesta materiaalisesta kehityksestä huolimatta, muutos kehittyneiden valtioiden elämänlaadussa ei juuri poikkea valtioista, jotka ovat materiaalisella tasolla vähemmän kehittyneitä.
Se, mitä Maailman terveysjärjestö (WHO) on kutsunut ”stressiepidemiaksi”, on monin tavoin osuva kuvaus siitä, mitä kollektiivinen kontrolloimaton mieli – jota kulutushuuma ja muut modernin ilmapiirin tarkoituksellisesti luodut ilmiöt ruokkivat ja kannustavat – voi saada aikaan omistajalleen ja yhteiskunnalle.
Australiassa 40 % lääkärissä käyneistä kertoi, että on kärsinyt viimeisen vuoden aikana vähintään kahden viikon ajan levottomuudesta tai stressistä. Yhdysvalloissa on arvioitu, että 50 – 70 % lääkärikäynneistä liittyy jollain tavoin stressiin. Stressin vaikutus lukuisiin yhteiskuntaamme leimaaviin sosiaalisiin ongelmiin – joita on laaja kirjo kasvavasta masentuneisuudesta ja itsemurhista aina fyysisiin sairauksiin – tekee stressiin puuttumisesta ensiarvoisen tärkeää sekä yksilölle että organisaatioille ja päättäjille.
Stressin oireet
Lyhytaikainen stressi voi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka voivat olla monille tuttuja:
- Väsyneisyys, uupumus, päänsärky, vatsa- ja ruuansulatusvaivat, lihassärky ja jännittyneisyys, muutokset ruokahalussa, hammassärky, seksuaalisen halun puute, epämukava tunne tai kipu rinnassa, huimaus sekä muutokset kuukautiskierrossa
- Vähemmän tavallisia fyysisiä oireita ovat: sydämen tykytys, korkea pulssi, kiihtynyt hengitys, vapina, nykimisoireet, vatsaoireet, kuten närästys, ripuli ja ummetus, kuiva kurkku, hikoilu, käsien hikoilu, kylmät kädet tai jalat, ihottumat, kutina, kynsien pureskelu, levoton liikkuminen, lisääntynyt virtsaamisen tarve, univaikeudet sekä suurempi taipumus käyttää alkoholia, huumeita ja lääkkeitä.
- Yleisiä psyykkisiä stressin oireita ovat: ärsyyntyneisyys, vihamielisyys, motivaation puute, hermostuneisuus, levottomuus, huonotuulisuus, surullisuus, pettymyksen tunteet, halu itkeä, pakonomainen tai kiihtynyt ajattelu.
- Vähemmän tavallisia psyykkisiä oireita ovat: toistuva poissaolevuus, aikaansaamattomuus, mielen toimintojen heikkeneminen, kuten muistikatkokset, heikko keskittymiskyky, päättämättömyys, ylirasittuneisuuden tunne, muutokset persoonallisuudessa ja masennus.
Mitä on stressi?
Vaikka asiantuntijat ymmärtävät stressin merkityksen ja itse tunnemme, milloin olemme stressaantuneita, harva kuitenkaan osaa määritellä, mitä stressi itse asiassa on.
Stressin käsitteen esitteli ensi kertaa stressitutkimuksen ”isä”, Hans Selye. Selye kuvasi stressillä henkilön kokemusta tilanteessa, jossa olosuhteet ja asetetut vaatimukset ylittävät henkilön kyvyt. Monien tutkijoiden mielestä tämä määritelmä on kuitenkin liian rajoittunut.
Suositumpi määritelmä aikanakin psykologien keskuudessa perustuu ajatukseen, että stressi syntyy sen ristiriidan seurauksena, miten koemme erilaiset ympäristön asiat ja tapahtumat (joita voidaan kutsua stressitekijöiksi) ja miten koemme oman kykymme käsitellä niitä. Toisin sanoen, stressin syitä eivät ole niinkään asiat itsessään vaan se, miten mielemme kokee asiat ja miten mielemme reagoi niihin.
Se, miten mielemme reagoi stressitekijöihin, vaikuttaa siihen, miten stressaantuneita meistä tulee. Mielen reaktioiden seuraus voi olla varsin fyysinen, vaikka niiden alkuperäinen syy onkin syvällä omassa psyykessämme – mieli on avain ongelmaan.
Jos siis heikosti hallittu mieli on keskeisessä asemassa stressiepidemian synnyssä, vähentääkö stressiä se, että mieli saadaan hallintaan mielen hiljaisuuden kautta? Seuraavassa esitellään joidenkin mielenkiintoisten tieteellisten tutkimusten tuloksia, jotka osoittavat, että näin todella tapahtuu.
Vaikuttaako meditaatio siihen, miten mielemme reagoi?
Psykologi Simon Golosheykin, joka työskentelee nykyään Bocconin yliopistossa Italiassa, halusi testata, onko meditoijilla vähemmän reagoiva mieli – eli reagoiko meditoijan mieli vähemmän stressin aiheuttajiin. Hän järjesti kokeen, jossa 25:lle pitkään Sahaja Yoga -meditaatiota harjoittaneelle näytettiin videokooste stressitutkimuksia varten standardoiduista stressaavista kuvista.
Normaalisti, kun henkilölle näytetään näitä kuvia, hänen mielensä reagoi tuottamalla negatiivisia tai ahdistavia mielikuvia ja tuntemuksia. Tämä synnyttää stressireaktion, joka voidaan todeta välittömästi käyttämällä aivosähkökäyrää (EEG), verenpainetta ja muita mieleen liittyviä reaktiota mittaavia välineitä.
Golosheykinin tutkimuksessa mielen ja kehon psyykkisiä reaktioita mitattiin videokoosteen katselun aikana. Tuloksia verrattiin sellaisen ryhmän tuloksiin, jonka jäsenet eivät harjoittaneet meditaatiota, ja jolle näytettiin sama video samoissa olosuhteissa.
Kun ei-meditoivat näkivät videon, heidän reaktionsa oli edellä mainitun kaltainen tyypillinen stressireaktio, joka näkyi selkeästi aivosähkökäyrässä ja muissa mittauksissa. Meditaation harjoittajien kehon ja mielen reaktio videokoosteeseen oli kuitenkin selkeästi vähäisempi. Golosheykin päätteli, että syynä vähäisempään reaktioon oli juuri Sahaja Yoga -meditaatio ja näin ollen sen aikaan saama mielen hiljaisuus.
Meditoijat, etenkin pitkään meditoineet, reagoivat siis vähemmän stressitekijöihin kuin ne, jotka eivät harjoita meditaatiota. Tämä koe näyttää osoittavan, että alhaisemmassa reaktiotasossa ei siis ole kyse ulkoisten stressin oireiden tukahduttamisesta, vaan kyse on itse asiassa vähemmästä stressiin liittyvästä reaktiosta aivojen tasolla. Tulokset osoittavat, että negatiivisten reaktioiden vähentymisen ansiosta meditoija säilyttää paremman tasapainon, jonka seurauksena hän on vähemmän altis stressille.
(Silence Your Mind –kirjan ote loppuu tähän.)
Stressi Sahaja Yogan termein?
Stressiksi kutsutut oireet ovat Sahaja Yogan termeillä yleensä ”oikean kanavan epätasapainotiloja”. Stressistä kärsivä painottaa tyypillisesti voimakkaasti oikeaa kanavaa (tekemistä, suunnittelua, ajattelua), mutta myös saattaa siitä uupuneena mennä aika ajoin vastakkaiseen ääripäähän eli vasemman kanavan aikaansaamattomuuteen.
Stressaantunut saa useimmiten apua oireisiinsa hoitamalla oikeaa kanavaa, esimerkiksi ottamalla päivittäin viileän jalkakylvyn meditaation yhteydessä.
Stressiksi tulkitut tuntemukset eivät kuitenkaan aina ole yksiselitteisesti oikean kanavan ongelmia. Siksi on hyvä oppia tunnistamaan Sahaja Yoga -meditaation keinoilla itse, mitä tasapainotustekniikoita tarvitsee. Näin voi käyttää meditaation yhteydessä juuri niitä apukeinoja, jotka tukevat parhaiten omaa hyvinvointia.
Yllä oleva ote Silence Your Mind -kirjasta julkaistaan kirjoittajan, australialaisen lääkäri ja lääketieteen tohtori Ramesh Manochan, luvalla. Tekstissä olevat kuvat eivät ole kirjasta. Manocha on tutkinut laajasti Sahaja Yoga -meditaatiota ja sen vaikutuksia. Kirjoittaja käyttää kirjasta saamansa tuoton Sahaja Yoga -meditaatiota koskeviin jatkotutkimuksiin. Kirjaa ei ole toistaiseksi käännetty kokonaisuudessaan suomeksi, mutta se on saatavilla englanniksi.
Tästä voit jakaa tekstin somessa:
Pääsivulla on ohjattu harjoitus ja linkit muuhun materiaaliin.
